Tarinoita ja analysointeja lapsiperheen elämästä: moralistien moralisointia, mielensä pahoittamista mielensäpahoittajista ja valittamista valittamisesta.

15. elokuuta 2012

Satu


Olipa kerran täydellinen äiti. Täydellinen äiti eli ihmisten ajatuksissa, iltapäivälehtien jutuissa, keskustelupalstoilla ja saavuttamattomissa tavoitteissa.

Kaikki tiesivät täydellisen äidin. Tunsivat henkilökohtaisesti tai olivat ainakin kuulleet juttuja. Todisteita itsestään täydellinen äiti jätti ympäriinsä. Hän muistutti olemassaolostaan television mainoksissa ja neuvoloiden oppaissa.

Täydellinen äiti oli nainen, josta muut naiset eivät kovin pitäneet. Naiset yrittivät silti epätoivoisesti etsiä täydellistä äitiä peilistä kuin lasikenkää sovittavat sisarpuolet. Miehet taas löysivät hänet usein lapsuudenkodistaan.

Tarinaa täydellisestä äidistä on kerrottu pitkään. Se on ollut opetuskertomus jokaiselle naiselle läpi vuosisatojen. Kohtalo, johon on naiset ovat yrittäneet asettua, koskaan kuitenkaan paikkaansa täysin saavuttaen. Täydellinen äiti on aina heijastanut takaisin kaikki ne virheet, joita naiset ovat yrittäneet piilottaa.

Täydellinen äiti ei kuitenkaan ole muuta kuin liian korkealle asetettu rima. Taruolento ja urbaanilegenda, puujalkavitsi ja sarkastinen huomautus.

Sen pituinen se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti