Feminismistä

Sisälläni asuu pieni vihainen nainen, joka olisi halunnut olla mukana, kun rintsikoita poltettiin. Tuo pieni nainen kiehahtaa välillä, kun kokee jostain suunnatonta epäoikeudenmukaisuutta. Tuolla naisella ei ole huumorintajua, kun vitsin kohteena ovat naiset miehiä huonompana sukupuolena.

Välillä huomaan katsovani maailmaa ehkä liiankin tarkasti feminismilasieni läpi. Tuolloin haluan ymmärtää kaiken sovinismiksi ja jokainen miespuolinen edustaa minulle alistusta ja vääryyttä. Mieheni ei ole kovin innoissaan niistä hetkistä, kun teen ruoanlaitosta periaatekysymyksen ja aloitan palopuheeni naisista väärinkohdeltuna sukupuolena. Jos joku erehtyy sanomaan seurassani naisia koskevia yleistyksiä (esimerkiksi ”naiset antavat tunteiden haitata työasioita” ), tunnen punan nousevan kasvoilleni, ja kuulen mieheni syvän ”voi ei” –huokauksen. Piikkini ovat nousseet pystyyn ja olen valmiina puolustautumaan.

Katsoin eilen sivusilmällä jotain ohjelmaa YLEltä, jossa kerrottiin E-pillereistä ja niiden sivuvaikutuksista. Insertissä oli pariskunta. Nainen tiskasi ja mies luki pöydän ääressä lehteä. Nainen hermostui miehelle tämän tekemättömyydestä. Jutussa kerrottiin samalla, kuinka E-pillerit voivat aiheuttaa naisille yllättäviä mielialavaihteluita. Siis mitä?! Eli jos mies ei tee kotitöitä ja nainen hermostuu tästä, kyse on vain E-pillereiden aiheuttamasta mielialavaihtelusta?! Hermostumisella ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa, että mies vain lukee lehteä?! Ja kaiken lisäksi hermostuminen on vielä ”yllättävää”. Se on jännittävää, miten naisten suuttumiset johtuvat usein hormoneista.  Miehellä ei tunnu olevan tähän osaa eikä arpaa.

Mutta voiko miehiä tästä epäkohdasta syyttäkään. Tänään moppasin lattioita, kun taaperoni katsoi Muumeja (jälleen kerran). Kuulin, kuinka Mymmeli hihkui innoissaan rakastavansa suursiivousta. Käännellessäni rivakasti moppia havahduin Muumimamman vastaukseen: ”No sinusta tuleekin sitten oikein hyvä perheenäiti.” Jouduin nielaisemaan pari kertaa. Siinä minä moppasin ja pellavapäinen poikani kuunteli totuuksia maailmasta, jossa hyvä perheenäiti rakastaa suursiivousta. Saan siis varmaan syyttää itseäni, kun poikani tulevaisuudessa soittaa ja kertoo siippansa kärsineen yllättävistä mielialavaihtelusta, kun hän itse vain luki lehteä pöydän ääressä. Ehkä totean silloin asian johtuvan varmaan E-pillereistä.

Joku voi ihmetellä, miksi niin suuri meteli oman sukupuolen puolesta. Se johtuu siitä, että on joutunut koko ikänsä kuuntelemaan ”vitsejä” oman sukupuolensa huonommuudesta verrattuna siihen toiseen. Jossain vaiheessa ei enää naurata. Etenkin, kun on kohdannut loistavia naisjohtajia ja huonoja miesjohtajia, mutta silti saa kuulla miesten olevan synnynnäisesti parempia siinä hommassa. On myös joutunut työskentelemään miesten kanssa, jotka ovat sekoittaneet työasiat pahasti yksityisasioidensa kanssa ja juoruilleet suut selällään. Silti työpaikan naisten on vitsailtu olevan ”se juoruileva kanalauma”. Sitä toivoisi elävänsä maailmassa, jossa ei olisi nais- ja mies-etuliitteitä.

Kyse ei missään nimessä ole siitä, että haluaisin häivyttää sukupuolet. Haluan olla ylpeä naiseudestani, mutta en kokea olevani synnynnäisesti huonompi sukupuoleni vuoksi. Toivon myös, että osaan kasvattaa kaksi poikaa, jotka ovat ylpeitä omasta miehisyydestään, mutta eivät koe sisäistä ylemmyyttä ”kanalaumaa” kohtaan.

Vanhemmuuden korttipeli (osa 1)

Tämän kirjoituksen tavoitteena on aloittaa sarja, jota täydennän sitten vähitellen. Haluan nimittäin jakaa huomioni eräästä mielenkiintoisesta pelistä, joka on monelle hyvinkin tuttu. Sen nimi on Vanhemmuuden korttipeli ja sitä pelataan leikkipuistoissa, muskareissa, kerhoissa ja etenkin netin keskustelupalstoilla. Peliä ei pelata aina julkisesti vaan joskus se voi toimia pienemmän piirin jälkipelinä edellä mainittujen tilanteiden jälkeen. Tällöin peli on itse asiassa herkullisimmillaan, koska kortteja voidaan jakaa pelinappulan poissa ollessa. Korttipelin tavoitteena on itsensä korottaminen muiden kustannuksella. Pelaaja pyrkii tekemään itsestään asiantuntijan ja pelinappulasta amatöörin. Tavallisimmat syyt pelin pelaamiselle ovat oman syyllisyyden tai huonon itsetunnon peittely, omien valintojen tekeminen hyväksyttävämmiksi tai muuten vain yleinen oman egon pönkitys. Itsekin olen tätä peliä valitettavan usein pelannut. Peli on joka kerta hieman erilainen, mutta käytössä ovat aina samat kortit.

Esittelenkin nyt sarjana tämän Vanhemmuuden korttipelin kortit. Sääntönä pelissä on, että näitä kortteja tulee iskeä pöytään ilman sen suurempaa harkintaa ja itsekritiikkiä. Ensimmäiseksi haluan esitellä hyvinkin tunnetun Nauti nyt vielä –kortin. Tämä kortti on yksi minun sekä erään ystäväni lemppareista.

Nauti nyt vielä -kortti:

Tämä on yleisin vähättelykortti. Kortti isketään usein pöytään tilanteessa, jossa halutaan vähätellä vastaanottajan elämäntilannetta tai kun halutaan tuoda esiin oma paremmuus ja oletettu kokemus. Esimerkiksi loppuraskauden vaivoista kärsivä voi heittää kortin juuri raskaaksi tulleelle, vauvan äiti taas tarjota sitä vielä raskaana olevalle, uhmaikäisen äiti vauvan äidille, kahden lapsen äiti yhden lapsen äidille ja niin edelleen. Korttia käytetään monesti lausemuodossa ”Nauti nyt vielä, kun sulla on vaan yksi lapsi/noin pieni lapsi/noin vähän vaivoja”.

Kortilla on mielenkiintoinen kaksijakoinen tarkoitus. Sillä voidaan vetää matto sekä valittajan että kehuskelijan jalkojen alta. Jos yhden lapsen äiti erehtyy joskus mainitsemaan, että elämä on rankkaa, voi kahden lapsen äiti todeta tyynesti Nauti nyt vielä –kortin avulla, että yhden lapsen kanssahan on itse asiassa todella helppoa. Jos taas raskaana oleva iloitsee energisestä olostaan, voidaan hänet lytätä helposti toteamalla, että pahempaa on luvassa. Nauti nyt vielä.

Nauti nyt vielä –kortti on pätevä ratkaisu myös muilla elämän aloilla. Aikuinen voi esimerkiksi käyttää korttia halutessaan vähätellä murrosikäistä: ”Nauti nyt vielä, kun sinulla ei ole oikeita murheita/stressiä elämässäsi.”

Nauti nyt vielä –kortti on siis valintasi Vanhemmuuden korttipakasta, kun haluat tuntea ylemmyyttä ja hiljentää ärsyttävän valittajan tai kehuskelijan.