Oletteko katsoneet jalkapalloa? Itse katson harvoin. Olen
nimittäin juuri niitä nalkuttavia vaimoja, jotka eivät tue miehensä innostusta.
Aina, kun katson, kiinnitän huomiota epäolennaisuuksiin: häviävän joukkueen
surullisiin faneihin, maalivahdin ilmeisiin ja stadionin estetiikkaan.
Mielestäni yksi yksityiskohta on aina ollut ylitse muiden.
Ihmeellinen aine, jolla parannetaan pelaajien vammat. En tiedä aineen tarkempaa
reseptiä, mutta sitä säilytetään suihkepullossa ja se poistaa suuretkin kivut
välittömästi. Pelaaja on saatettu kantaa paareilla pois kentältä tuskissaan
huutaen, mutta heti, kun ihmeainetta on suihkutettu, on pelaaja valmis
palaamaan pelin tiimellykseen. Esimerkiksi Italian joukkue on aineen suurkuluttaja.
Olen useasti miettinyt, miksi kyseinen aine on vain
jalkapalloilijoiden käytössä. Tiedän monta muutakin paikkaa, jossa sitä
kirjaimellisesti kipeästi tarvittaisiin. Muun muassa synnyttävät naiset
saattaisivat kaivata selkäytimeen työnnettävän neulan sijaan yksinkertaista
suihkepulloa.
Yllätyksekseni tajusin tänään, että maailmassa on olemassa
toinenkin asia, joka on yhtä tehokas kuin jalkapalloilijoiden ihmeaine.
Äidin puhallus.
Uskomatonta, mutta totta. Se toimii aina. Kyynelehtivä lapsi
osoittaa sormeaan, joka on jäänyt leikkiauton ja patterin väliin. Yksi
voimakkaampi uloshengitys ja kaikki kivut ja kyyneleet ovat poissa.
Tänään pieni poikani huusi dramaattisesti jalkansa olevan
kipeä. En tiedä, mistä tämä vakava vamma oli saatu, mutta potilas ei kyennyt
etenemään kuin suurieleisesti ontuen. Päästyään vaivalloisesti viimein äidin
luo sai hän lääkkeensä. Puhalluksen. Sillä samalla sekunnilla rampa pystyikin
kävelemään ja itku vaihtui nauruksi. Leikki jatkui siitä, mihin se oli ennen
onnettomuutta jäänyt.
En ennen äidiksi tuloa tiennyt olevani tällainen
ihmeparantaja. Olisi elämä ollut hivenen helpompaa, jos olisin tiennyt voivani
puhaltaa kivut pois. Ehkä en ollutkaan. Ehkä minulta puuttui se joku taika,
joka vain äideillä on.
Onneksi olen nyt saanut valjastettua taitoni hyötykäyttöön.
Olen iloinen siitä, että se toimii.
Ehkä ihmeaineen sijaan jalkapallokentänkin laidalla
tarvittaisiin vain rivillinen äitejä, jotka puhaltaisivat pahan mielen ja
pettymykset toisaalle.
Tämä voisi olla luontevaa. Etenkin sille Italian
joukkueelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti