Painajainen. Se tulee uniin. Herää huohottaen ja yltä päältä
hiestä. On nähnyt unta siitä. Stockmannin lastenosastosta Hullujen päivien
aikaan.
Luulin tietäväni, kuinka kamalat Hullut päivät ovat
työskenneltyäni kaksilla sellaisilla ja vierailtuani asiakkaan useana vuonna.
En ollut kuitenkaan koskaan eksynyt lastenosastolle.
Ensimmäiseksi on hyvä sanoa, että se ei ole turvallinen
paikka lapsille tai miehille.
Jos aleissa shoppaileva nainen on maaninen, on
lastenvaate-alessa shoppaileva nainen hysteerinen ja raadollinen.
Lastenosastolla vallitsee kaaos. Osastolle sukeltaa
kymmenien lastenrattaiden läpi (ovela taktiikka lähteä taisteluun
panssarivaunulla varustautuneena jalkaväkeä vastaan). Paniikissa kauhoo kaiken,
mihin yltää. Välillä käy ottamassa kodinkoneosastolla lisähappea ja sukeltaa
takaisin.
Yhtäkkiä huomaa olevansa kassalla käsissään kaikkea hämmentävää.
Hysteria on tarttunut. Peppurättejä on saatava kasa, kun ne ovat kivaa kuosia
ja ”ehkä” alennuksessa. Puhdistusliinojen säästöpakkaus äkkiä mukaan! Muovinen
soseiden pakastusmuotti kainaloon. Näiden avulla kasvatan paremman lapsen.
Materiaa. Sitä tarvitaan lapsen kasvattamiseen.
Ilmiö on sinänsä aika paradoksaalinen, sillä meillä
suomalaisillahan on tyypillinen tapa pitää amerikkalaisena hapatuksena kaikkea,
mitä on keksitty jälkeen Kekkosen. Voimme tuhahdella hömpötyksille ja todeta,
että kyllä sitä ennenkin leikittiin niillä kuuluisilla käpylehmillä.
Lapsi tarvitsee vain oman luovuutensa. Ei muuta.
Paitsi jokainen äiti, joka rakastaa lastaan, haluaa antaa
parasta.
Siksi luovuutta olisi järkevä kannustaa. Soita Mozartia
vauvalle (levy alennuksessa vain 4,99!) ja virikkeitä väriterapialla
(sormivärit tänään kaksi yhden hinnalla!)
Ruokakulttuurissa halutaan kirjaimellisesti palata juurille
ja pyritään suosimaan itsetehtyäkasvatettualisäaineetontaluomulähiruokaa.
Valmistamme itse soseet (soseutuskone kanta-asiakaskortilla vain 49,90!) ja annamme
rintaa (rintapumppu, maidonkerääjä ja liivinsuojukset nyt yhteishintaan!)
On se markkinamies viisas.
Vaikka sitä vannoisi kieltävänsä kaupallisuuden jumalan
kolmesti ja lausuvansa kuorossa seisten uskovansa totuuteen, järkeen ja
perusasioihin, huomaa myyvänsä tunteensa facebook-profiilinsa mukana. Yhtäkkiä
luulee olevansa huono vanhempi, jos lapsella ei ole uusinta tutkimustulosten
mukaan kognitiivisia taitoja kehittävää lelua.
Syyllisyys on oiva keino saada ihminen avaamaan kukkaronsa
nyörit ja paljastamaan heikkoutensa. Syyllisyys on myös se tunne, jonka siemen
on istutettu jokaiseen vanhempaan suurin piirtein samaan aikaan munasolun
hedelmöittymisen kanssa. Syyllisyydellä saadaan vanhemmat kasvattamaan
lapsistaan ”mutku muilkin on” -lapsia.
Kaikki tämä syyllisyys on paketoitu pakkaukseen ja
koristeltu kaupan kauneimmalla rusetilla. Markkinamies on keksinyt paketille
oivallisen nimen. Rakkaus.
Lapsen avatessa pakettia kasvava ahneus silmissään luulemme
antaneemme rakkautta, vaikka pakettiin onkin piilotettu oma ruma
syyllisyytemme. Emme tiedäkään, kuinka kalliin hinnan olemme siitä maksaneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti